Sitä voisi kysyä monestakin asiasta:

- Onko tässä blogissa todellakin vielä elämää?

- Onko kevät oikeasti näin pitkällä?

- Olenko totaalisen pihalla siitä, mitä blogimaailmassa tapahtuu?

- Olenko todella viettänyt lähes koko huhtikuun neulomatta?

Vastaus näihin kaikkiin taitaa olla kyllä. Huhtikuu onnistui jotenkin vilahtamaan ohi supernopeasti töiden, pääsiäisen ja viikon sairastamisen lomassa. Kevät ei ole minun elämäni parasta aikaa, mutta nyt tuntuu taas siltä että elämä voittaa. Eläköön!

(Pakeneva tipu rairuohossa..."Aaagh, it's gonna get me!")

Ravelryn suomalaisvaihto päättyi onnellisesti minunkin osaltani, kun viimeisestä paketista paljastui kerä Araucanian Rancoa. Ihan mun väristäkin:) Kyllä ilahdutti!

Eilen neuloin pitkästä aikaa ja se oli mukavaa. Tuntuu siltä, että haluaisin kovasti saada jotain valmiiksi, joten keskeneräiset työt innostavat jälleen.

I'm back;)